sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Osteopaatilla

Perjantaina Marneus pääsi vihdoin Kaiperlan käsittelyyn Tampereelle. Ajankohta piti olla jo aiemmin, mutta silloin aika peruuntui. Heti alkuun Kaiperla kyseli Marneuksen ruokailusta; ruokahan vaihdettiin eläinlääkärin suosituksesta Acanasta Hilssin erikoisruokaan (juuri nivelrikkoiselle koiralle suunniteltu ruoka) ja tästä saatiin noottia. Hilssin safkoja on ihan turha syöttää, vaikka pussin kyljessä lupaillaan koiran nivelille vaikka mitä helpotusta, käytännössä asia ei ihan niin yksinkertaisesti mene. Hilssin safkat on niin käsiteltyjä, että koiralla menee sisuskalut ihan tukkoon. Marneuksellakin tämä oli Kaiperlan mukaan tunnusteltavissa. Eli paluu takaisin Acana/Orijen- linjalle, esimerkkinä Kaiperla kertoi, että Orijenin Six Fish ja Acanan Lamb ja Okanagan Apple- ruokia kannattaa sekoittaa ja syöttää niitä yhdessä. Lisäksi Yumove- tablettaja syötetään edelleen, ovat Marneuksen mielestä todella maukkaita :) Aina välillä koiralle kannattaa antaa myös raakaa lihaa ja (kokonaan syötäviä) luita. Vihdoin saatiin kunnon tietopakkaus ruokinnasta, eläinlääkäreiltä ei tämmöisiä ole koskaan herunut.

Lihaskunnoltaan Marneus oli ihan hyvässä kondiksessa, ei mitenkään toispuolinen tms. Lantion ja selän alue oli jumissa, koira ei liikkuessaan käytä lantiotaan tarpeeksi. Näitä alueita roplattaessa Marneus pyrki koko ajan makuulta ylös. On muutenkin Kaiperlan mukaan tyypillinen tämän linjan bortsu, sukulaisensa ovat myös vilkkaita ja eivät malttaisi olla paikoillaan :D Itseäni on huolettanut kastroinnin jälkeinen painonnousu, Kaiperlan mukaan Marneus ei ole vielä liian tuhdissa kunnossa, mutta tietysti painon pudotus olisi nivelille aina suotuisampaa.

Yhteenvetona Kaiperla vielä mainitsi, että koira ei ole ollenkaan niin huonossa kunnossa, kuin hän ajatteli sen olevan minun sähköpostini perusteella :D Olen monta kertaa jo sanonutkin, että tämmöisten asioiden suhteen olen itse ihan neuroottinen, tyyliin ontuuko koira nyt vai ei, onko kaikki koiran käytöksessä kipuun liittyvää jne. Kuuden viikon sisällä käydään Kaiperlan hoidossa uudestaan, siihen asti jatketaan normaalisti meidän arkea, eli Marneus pääsee lähes päivittäin uimaan, liikkumaan paljon omaehtoisesti pehmeällä alustalla ja jottei aktiivisen koiran pää hajoa, myös aivotyöskentelyä noin kolmisen kertaa viikossa (ihmisten etsintä metsästä tai raunioilta).

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Eläinrääkkäystä

Tuntuu olevan tämä blogin pitäminen yhtä tyhjän kanssa. Miksi itse kirjottaisin omasta koirastani, kun muut tietävät paljon paremmin mitä sille kuuluu ja miten se voi :D ja tottakai asiaan kuuluvasti koiraa (koskaan) näkemättä. Ei tullut tälle koiralle vielä(kään?) lopetuspiikkiä, vaikka eräät sitä ovat kovasti yrittäneet mainostaa jo noin puolen vuoden ajan. Eläinsuojeluviranomaiset eivät vaivautuneet edes käymään meillä kylässä. Hirveää koiran rääkkäystä kerrassaan. Viimeksi kesäkuun alussa käytetty lekurissa rokotuksilla ja terveystarkistuksilla, ööh?

Ilmoitusten mukaan koira on siinä kunnossa, että se tulee lopettaa heti. Ei pysty kävelemään yhtään, ulisee joka askeleella kun liikkuu. Saa joka päivä miljoonaa eri kipulääkettä ja silti on ihan kuolemankielissä. Mitähän muuta oli vielä.. No, kai se kohta kuolla kopsahtaa suorilta jaloilta!

Sitten ne "sadut", Marneus on hienosti oppinut ilmaisemaan haussa :) tosi komeaa haukkua herra pitää! Ihmisten etsintä raunioilta ja metsästä on ihan parasta. Häntä heiluen mennään joka paikkaan ja nenä käy tarkasti.

Blogi menee luultavasti kiinni tai salasanan taakse, olisi ihan ok että voisi kirjoitella kuulumisia muillekin OCD- koirien omistajille. Silloin kun Marneus sai itse OCD- diagnoosin, ei netistä pahemmin löytynyt kenenkään blogia, rotuyhdistyksen foorumilta sentään jotain tietoa.